Vihdoin!
Prinsessa Armaada Lotjatar pääsi maistelemaan kevään ensimmäisiä tuoksuja 11.4. Ensimmäinen henkäys tälle vuodelle tapahtui isä romukauppiaan käynnistäessä ja allekirjoittaneen sivusta seuranneena tapahtumaa. RK valitteli jo parin starttauksen jälkeen, että akku on ihan tyhjä kun käyntiääniä ei korvaan kahjahtanut, mutta totesin itse reippaana, ettei tuolla neidolla ole todellakaan akku tyhjä, sillä silloin se ei päästäisi yhtään minkäälaista ääntä ilmoille.
Muutaman yrityksen jälkeen neito pörähti kuin pörähtikin käyntiin, enkä malttanut olla keljuilematta RK:lle seuraavaan tapaan: ”Mitä mä sanoin, minä tunnen tuon auton!”
Seuraavaksi se ajettiin ulos tallista pihamaalle. Ajovalot löytyivät, mutta vilkut eivät. Päätin samalla vaihtaa viime keväänä rikkoutuneen oikean puolimmaisen iskusilmän paikalle uuden lasin, jotta “flirttailu” näkyisi paremmin.
Lähdimme ensimmäiselle ajelulle vilkkujen toimivuudesta huolimatta, eikä ratkaisu ollut yhtään huono, sillä vilkutkin löytyivät ensimmäisen 5 km jälkeen. Autoa ulkoiluttaessa kului kaikenkaikkiaan aikaa yhteensä kolme, kun löysimme itsemme sieltä sun täältä. Kesä todellakin oli tullut!